Esittelyssä Sintti ja Möhis!

Lukijat-palkkini näyttää toimivan vain kun on sillä tuulella, eli harvoin. Näkyykö se teille ihan kunnolla, vai onko se vain minulle jostain syystä vihainen? Tässä välissä voisin myös toivottaa tervetulleeksi ne muutamat ihanat ihmiset, jotka ovat jo liittyneet lukijakseni, toivottavasti viihdytte! Palautettakin saa ja pitää antaa aina kun siltä tuntuu, jotta saadaan pidettyä mielenkiinto yllä. Toivotaan nyt, että tuo lukijat-palkki ei ryttyile niille, jotka haluavat liittyä lukijoiksi, tuo on niin helppo tapa seurata mielenkiintoisia blogeja, kun ei tarvitse erikseen lisäillä niitä kirjanmerkkeihin.

Täällä taas aamukahvi-hetki. Aurinko paistaa pilvien lomasta, ulkona jo viileä ilma kertoo alkavasta syksystä. Olen jo nyt ihan allapäin, kun kesä on ohi, olen ihan varmasti ollut edellisessä elämässä joku lämpimän maan kasvatti, joka on kirmaillut puolialasti pitkin ääretöntä hiekkarantaa, ja tanssinut illan tummetessa sambaa pöydillä. 

Tässä vaiheessa voisin taas esitellä vähän eläintarhaani. Pitäähän noidalla nyt kissa olla, mielellään tietenkin useampiakin! Ylemmässä kuvassa nuori herra Sintti, joka on hyvin erikoinen kissa, nimittäin se rakastaa lapsia, ja antaa niiden tehdä sille melkein mitä vain. Kuvassa se näyttää kyllä pyytävän apua kuvaajalta, mutta pysytteli kyllä kärsivällisesti sangossa niin kauan kun leikki kesti.

Tässä heräilee Sintin veli, Möhis. Möhis ei paljoa lapsista piittaa, yleensä se katoaakin takavasemmalle, kun näkee kiljuvia kuolaturpia lähipiirissä. Se on myöskin aikuisia kohtaan varautuneempi, parempi katsoa kuin katua. Mutta kun Möhis rakastuu, se hakee hellyyttä ja hyppää syliin kerjäämään rapsutuksia, joten aivan tunteeton se ei ole. :)

Tässä vielä veljekset pikku nokosilla parvekelaatikossa, joka siis tarkoitettu kukille :) Mutta näköjään käyttötarkoitusta voisi Plantagenilla laajentaa vaikka kissanpesäksi, sen verran mukavalta nukkumapaikalta tuo näyttää. Mutta siinäpä nuo luonnon ihmeet, kyllä kissa vaan on eläimien aatelistoa!